Leffa on suorastaan inhottavan nihilistinen kuvaus Louis Bloom -nimisestä palavasilmäisestä pikkunilkistä, jota Gyllenhaal kieltämättä esittää mestarillisesti. Bloom sattuu auto-onnettomuuspaikalle ja innostuu haaskalintumaisista toimittajista, jotka kilpailevat verisimmästä lähikuvasta, joka sitten välitetään kansalle kesken aamiaisen aamu-tv:n uutisissa. Bloom hankkii kameran, poliisiradion ja avustajan ja lähtee mukaan leikkiin. Veri, ja etenkin paremman kansanosan veri ja tragedia myyvät. Kiihkeästä kilpailusta ja Bloomin täydellisestä moraalittomuudesta seuraa, että mikään ei ole pyhää - edes kilpailun aiheuttama kolari, jossa kollegat loukkaantuvat. Hyvää kuvamateriaalia sekin.
Varsinainen käännekohta tapahtuu, kun Bloom saapuu ryöstömurhan paikalle kalliille asuinalueelle ennen poliisia, rikollisten ollessa vielä paikalla. Ryhtyäkö sankariksi vai kuvatako myyvää materiaalia, jota voi kaupata sopivissa pätkissä tv-kanavalle. Siinä sivussa voi videomateriaalilla kiristää kituvan tv-kanavan naisuutispäällikköä (Rene Russo) seksiin. Tarina on kertakaikkisen iljettävä ja liioiteltu, mutta ei välttämättä täysin tuulesta temmattu kuvatessaan uutisten keskittymstä katastrofeihin ja onnettomuuksiin, mutta vain kun uhreina ovat länsimaiset, valkoiset, keski- tai yläluokkaiset ihmiset. Köyhälistön murhat ja tappelut ja ahdinko eivät kiinnosta kuvaajia eikä tv-kanavia.
Esikoisohjaaja ja käsikirjoittaja Dan Gilroy on luonut vahvan ja synkän vision, mutta tästä leffasta on turha hakea rentoutusta tai hyvää mieltä. Onneksi sitä varten on nämä pojat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti