Kaikki oikein & Wenla Männistö

Marraskuun lukemishaaste? Pikemminkin lukemattomuushaaste, on nimittäin sen verran vähiin jäänyt vapaavalintainen lukeminen tässä kuussa. Onneksi sentään äänikirjoja voi kuunnella. Viimeisimpinä kuuntelussa on ollut pari tuoreehkoa kotimaista: Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein (2014) ja Riina Katajavuoren Wenla Männistö (2014).

Riina Katajavuori: Wenla Männistö // Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Anna-Leena Härkösen teokset eivät hirveästi ole puhutelleet minua. En oikein löydä samaistuttavaa teoksien päähenkilöistä, naisista, joille shoppailu ja ulkonäkö tuntuvat olevan tärkeitä elämänarvoja. Kaikki oikein -teoksessa on kuitenkin mielenkiintoinen aihe eli lottovoitto. Mitä tapahtuu, kun rahaa on yhtäkkiä valtava määrä? Kenelle kertoa, miten rahat käyttää, saati säilyttää? Tekeekö raha onnelliseksi? Eeviä ja hänen miestään onnistaa ja tilille kilahtaa 7 miljoonaa euroa. Nyt ei enää tarvitse säästellä ja kituuttaa vuokralla. Nopeasti kuitenkin eteen alkaa tulla tilanteita, joihin Eevi ei ole varautunut. Olettavatko ystävät nyt, että Eevi maksaa aina kaiken ja vakuudetonta lainaa saa milloin vain? Kun ei tarvitse tehdä töitä ja rahasta ei ole kiinni, aviomiehen pullon korkki kiertyy yllättävän usein auki. Romaanin ajatusleikki on kutkuttava, mutta päähenkilöistä ja heidän yltiöperinteisistä sukupuolirooleistaan en taaskaan juuri välittänyt.

Riina Katajavuorta en ole aiemmin lukenut tahi kuunnellut. Wenla Männistö sai innostuneen vastaanoton ilmestyessään, joten luonnollisesti suhtauduin pienellä varauksella teokseen, joka uudistaa seitsemän veljeksen tarinaa siirtämällä tapahtumat 2010-luvun Käpylään ja nostamalla keskeisiksi ääniksi tarinan naishahmot. Ensi alkuun suhtauduin varauksella Männistön (ja Kiven kaiketi) hahmoihin, jotka olivat öykkäröiviä teinejä ja nuoria, mutta jotka kuitenkin olivat monipuolisesti perillä myös viime vuosituhannen mediakulttuurin ilmiöistä. Lopulta kuitenkin Katajavuoren tyypittelemät hahmot ja loputtomalla pommituksella tulevat kulttuuriviittaukset mm. Taistelutoverit-sarjoihin, Sofia Coppolan leffoihin ja jopa Putous-iskulauseisiin veivät mukanaan ja oli myönnettävä, että kuuntelin kirjaa lopulta innostuneen haltioituneena.

Seuraavaksi kuunteluun pääsee lisää kotimaista, tällä kertaa viime vuoden Finlandia-palkitun Jussi Valtosen Finlandia-palkittua He eivät tiedä mitä tekevät (2014) -romaania edeltävä teos Siipien kantamat (2007). Siitä lisää myöhemmin. Sillä välin vähän talviunia K:n tapaan.